Litecoin (LTC) – mikä se on ja miten se eroaa Bitcoinista

Litecoin (lyhenne LTC) on yksi vanhimmista edelleen toiminnassa olevista kryptovaluutoista. Se julkaistiin vuonna 2011, ja se perustuu Bitcoinin avoimeen lähdekoodiin muutamin teknisin muutoksin.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä Litecoin on, miten se teknisesti eroaa Bitcoinista ja mitä sen kehityshistoriasta on hyvä tietää. Teksti on puolueeton tietopaketti eikä sijoitusneuvo tai kehotus hankkia kryptovaluuttoja.

Mikä Litecoin on

Litecoinin kehitti Charlie Lee, Googlen entinen ohjelmistoinsinööri. Ohjelmiston lähdekoodi julkaistiin GitHubissa 7. lokakuuta 2011, ja verkko käynnistyi 13. lokakuuta 2011.

Litecoin on haarautuma Bitcoin Core -ohjelmistosta. Käytännössä Lee otti Bitcoinin koodin ja muutti siitä muutamia keskeisiä asetuksia tavoitteenaan nopeammat ja edullisemmat maksut.

Litecoinia kuvataan usein ilmaisulla ”digitaalinen hopea”, kun Bitcoinia kutsutaan ”digitaaliseksi kullaksi”. Vertaus viittaa siihen, että Litecoin on suunniteltu enemmän arkiseen maksukäyttöön ja Bitcoin arvon säilyttäjäksi. Kyseessä on vakiintunut sanonta alalla, ei mikään virallinen luokitus.

Kuten Bitcoin, myös Litecoin käyttää Proof of Work -konsensusalgoritmia. Se tarkoittaa, että verkkoa ylläpitävät louhijat, jotka käyttävät laskentatehoa tapahtumien vahvistamiseen.

Tekniset erot Bitcoiniin

Litecoin on rakenteeltaan hyvin lähellä Bitcoinia, mutta kolme muutosta erottaa ne toisistaan.

Lohkoaika 2,5 minuuttia. Litecoin-verkkoon syntyy uusi lohko keskimäärin 2,5 minuutin välein, kun Bitcoinilla vastaava aika on noin 10 minuuttia. Lohko on tapahtumista koostuva erä, joka lisätään lohkoketjuun. Lyhyempi lohkoaika tarkoittaa, että tapahtuma saa ensimmäisen vahvistuksensa nopeammin.

Enimmäismäärä 84 miljoonaa. Litecoinia voi olla olemassa enintään 84 miljoonaa yksikköä, eli nelinkertaisesti Bitcoinin 21 miljoonaan verrattuna. Raja on kirjoitettu ohjelmakoodiin.

Scrypt-algoritmi. Litecoin käyttää louhinnassa Scrypt-nimistä laskenta-algoritmia Bitcoinin SHA-256:n sijaan. Scrypt valittiin aikanaan siksi, että se kuormittaa muistia enemmän, mikä oli tarkoitus tehdä louhinnasta mahdollista myös tavallisella kuluttajalaitteistolla. Käytännössä myös Scrypt-louhinta on sittemmin siirtynyt erikoislaitteistolle.

Molemmissa verkoissa uusien yksiköiden louhintapalkkio puolittuu säännöllisin väliajoin. Tätä kutsutaan puolittumiseksi eli halvingiksi, ja se hidastaa uusien yksiköiden syntymistä ajan myötä.

Litecoin kehityksen koekenttänä

Yksi Litecoinin kiinnostavimmista rooleista on toimia uusien ominaisuuksien testialustana. Koska verkko on teknisesti hyvin lähellä Bitcoinia mutta pienempi, uudistuksia on voitu ottaa käyttöön aiemmin.

SegWit vuonna 2017. Litecoin otti Segregated Witness -päivityksen käyttöön toukokuussa 2017. Se oli tuolloin ensimmäinen viiden suurimman kryptovaluutan joukkoon kuuluva verkko, joka otti kyseisen päivityksen käyttöön – ennen Bitcoinia.

MWEB vuonna 2022. Toukokuussa 2022 Litecoin-verkkoon aktivoitiin MimbleWimble Extension Blocks -päivitys, lyhyesti MWEB. Se lisättiin pehmeänä haarautumana, eli taaksepäin yhteensopivana päivityksenä.

MWEB mahdollistaa vapaaehtoisen yksityisyyden: käyttäjä voi halutessaan siirtää varoja tavalla, jossa siirtosummat eivät näy julkisesti. Ominaisuus on nimenomaan valinnainen, eikä sitä käytetä oletuksena.

Yksityisyys ja yleinen väärinkäsitys

Kryptovaluuttoihin liitetään usein käsitys, että lohkoketju tekisi väärinkäytöksistä, kuten rahanpesusta, mahdottomia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Litecoinin lohkoketju on julkinen. Kuka tahansa voi tarkastella tapahtumia ja osoitteita. Osoitteet eivät kuitenkaan sisällä henkilötietoja, joten verkkoa kuvataan pseudonyymiksi – ei anonyymiksi eikä myöskään läpinäkyvyyden vuoksi väärinkäytöksiltä suojatuksi.

Käytännössä kryptovaluuttoja on käytetty myös rikolliseen toimintaan, minkä vuoksi kryptovaluuttapalveluita koskee nykyään rahanpesun estämiseen liittyvä sääntely. Tästä syystä palveluntarjoajat edellyttävät asiakkaan tunnistamista.

Lohkoketjuteknologia siis tallentaa tapahtumat pysyvästi ja julkisesti, mutta se ei itsessään estä väärinkäytöksiä. Estäminen perustuu sääntelyyn ja analytiikkaan, ei teknologiaan sinänsä.

Säilyttäminen ja hallinta

Litecoinia säilytetään lompakossa, joka hallitsee yksityistä avainta eli varojen käyttöoikeutta. Säilytystapoja on kaksi päätyyppiä, ja niillä on erilaiset riskiprofiilit.

Palveluntarjoajan hallinnassa. Jos varat jäävät kaupankäyntialustalle, avaimia hallitsee palveluntarjoaja. Tällöin käyttäjä on riippuvainen kyseisen yrityksen toiminnasta, tietoturvasta ja vakavaraisuudesta. Alan historiassa on useita tapauksia, joissa palveluntarjoajan kaatuminen on johtanut asiakasvarojen menetykseen.

Käyttäjän omassa hallinnassa. Kun käyttäjä hallitsee avaimiaan itse, vastuu siirtyy hänelle. Avaimet palautetaan tarvittaessa palautuslauseesta, joka on tyypillisesti 12 tai 24 sanan sarja. Jos palautuslause katoaa tai päätyy sivullisille, varoja ei voi palauttaa eikä tapahtumia peruuttaa.

Kumpikaan vaihtoehto ei poista riskiä, vaan siirtää sen eri kohtaan. Kryptovaluuttavaroja ei kata talletussuoja samalla tavalla kuin pankkitilillä olevia varoja.

Riskit

Kryptovaluuttoihin liittyy riskejä, joita ei voi teknisin keinoin poistaa. Nämä on hyvä tuntea riippumatta siitä, mistä valuutasta on kyse.

Arvonvaihtelu on voimakasta. Kurssit voivat muuttua merkittävästi lyhyessä ajassa molempiin suuntiin, eikä menneestä kehityksestä voi päätellä tulevaa.

Palveluntarjoajiin liittyy vastapuoliriski, ja sääntely-ympäristö muuttuu. Lisäksi kryptovaluuttoihin kohdistuu runsaasti huijauksia ja tietojenkalastelua.

Litecoinin verkko itsessään on toiminut vuodesta 2011 ilman onnistunutta lohkoketjun manipulointia, mutta tämä koskee verkon teknistä toimintaa – ei valuutan arvoa tai käyttäjän varojen turvallisuutta yksittäisessä palvelussa.

Yhteenveto

Litecoin on vuonna 2011 julkaistu kryptovaluutta, joka perustuu Bitcoinin lähdekoodiin. Sen keskeiset erot ovat 2,5 minuutin lohkoaika, 84 miljoonan yksikön enimmäismäärä ja Scrypt-louhinta-algoritmi.

Verkko on toiminut pitkään ja se on ollut useiden päivitysten koekenttänä: SegWit otettiin käyttöön vuonna 2017 ennen Bitcoinia ja MWEB-yksityisyyspäivitys vuonna 2022.

Lohkoketjun julkisuus ei tee verkosta anonyymiä eikä estä väärinkäytöksiä, ja kryptovaluuttoihin liittyy merkittäviä taloudellisia riskejä.

Lisää lohkoketjuteknologiasta ja ohjelmistoista löydät sovellukset-osiostamme sekä tietokoneohjelmistot-sivultamme. Tietoturvasta kerromme virustorjuntaa käsittelevässä artikkelissamme.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä Litecoin on?
Litecoin (LTC) on vuonna 2011 julkaistu kryptovaluutta, joka perustuu Bitcoinin avoimeen lähdekoodiin. Sen kehitti Charlie Lee, ja se on suunniteltu nopeampiin ja edullisempiin maksuihin.

Miten Litecoin eroaa Bitcoinista?
Kolme keskeistä eroa: lohkoaika on 2,5 minuuttia Bitcoinin noin 10 minuutin sijaan, enimmäismäärä on 84 miljoonaa yksikköä 21 miljoonan sijaan, ja louhinnassa käytetään Scrypt-algoritmia SHA-256:n sijaan.

Milloin Litecoin julkaistiin?
Lähdekoodi julkaistiin GitHubissa 7. lokakuuta 2011, ja verkko käynnistyi 13. lokakuuta 2011.

Onko Litecoin anonyymi?
Ei. Lohkoketju on julkinen ja verkkoa kuvataan pseudonyymiksi: tapahtumat näkyvät kaikille, mutta osoitteet eivät sisällä henkilötietoja. Vuonna 2022 käyttöön otettu MWEB tarjoaa vapaaehtoista lisäyksityisyyttä, mutta sitä ei käytetä oletuksena.

Estääkö lohkoketju rahanpesun?
Ei. Lohkoketju tallentaa tapahtumat julkisesti, mutta ei itsessään estä väärinkäytöksiä. Siksi kryptovaluuttapalveluita koskee rahanpesun estämiseen liittyvä sääntely ja asiakkaan tunnistamisvelvoite.

Mikä on MWEB?
MWEB eli MimbleWimble Extension Blocks on Litecoinin toukokuussa 2022 käyttöön ottama päivitys, joka mahdollistaa vapaaehtoisen yksityisyyden siirroissa. Se lisättiin pehmeänä haarautumana.

Mitä tarkoittaa halving eli puolittuminen?
Puolittuminen tarkoittaa, että louhijoille maksettava palkkio uusista yksiköistä puolittuu säännöllisin väliajoin. Se hidastaa uusien yksiköiden syntymistä kohti koodissa määriteltyä enimmäismäärää.