Mikä on pilvipalvelu? Selkeä selitys aloittelijalle

Pilvipalvelu on tapa käyttää tietotekniikkaa internetin välityksellä ilman, että ohjelmia tai tiedostoja tarvitsee säilyttää omalla laitteella. Kun tallennat puhelimen valokuvat automaattisesti verkkoon, kirjoitat asiakirjaa selaimessa tai kuuntelet musiikkia suoratoistona, käytät jo pilvipalvelua – usein edes huomaamatta sitä. Tässä oppaassa käydään aloittelijalle ymmärrettävästi läpi, mitä pilvipalvelu tarkoittaa, miten se toimii, millaisia tyyppejä on olemassa ja mitä kannattaa ottaa huomioon tietoturvan ja hinnoittelun suhteen.

Mitä pilvipalvelu tarkoittaa?

Sana ”pilvi” (englanniksi cloud) on vertauskuva internetille. Käytännössä pilvipalvelussa laskentateho, ohjelmat ja tallennustila sijaitsevat palveluntarjoajan palvelinkeskuksissa eli suurissa, tarkasti vartioiduissa konesaleissa. Oma tietokoneesi tai puhelimesi toimii vain ikkunana, jonka kautta pääset käsiksi näihin resursseihin verkkoyhteyden yli.

Yhdysvaltain standardointi-instituutti NIST määrittelee pilvilaskennan malliksi, jossa jaettuja tietotekniikkaresursseja voidaan ottaa käyttöön nopeasti ja tarpeen mukaan ilman monimutkaista ylläpitoa. Tälle mallille on tunnusomaista viisi piirrettä:

• Itsepalvelu: otat palvelun käyttöön itse, esimerkiksi luomalla tilin, ilman erillistä asiakaspalvelua.
• Laaja verkkoyhteys: palvelua käytetään eri laitteilla – tietokoneella, puhelimella tai tabletilla.
• Resurssien jakaminen: sama järjestelmä palvelee monia asiakkaita yhtä aikaa.
• Joustavuus: kapasiteettia voidaan lisätä tai vähentää nopeasti tarpeen mukaan.
• Mitattu käyttö: maksat vain siitä, mitä käytät, tai kiinteän kuukausimaksun.

Miten pilvipalvelu toimii?

Pilvipalvelun ydin on, että raskas työ tehdään muualla kuin omalla laitteellasi. Kun esimerkiksi avaat sähköpostin selaimessa, viestit eivät ole koneesi kovalevyllä vaan palveluntarjoajan palvelimilla. Laitteesi lähettää verkon yli pyynnön (”näytä saapuneet viestit”), palvelin käsittelee sen ja palauttaa tuloksen näytöllesi.

Tämä tarkoittaa kolmea käytännön asiaa. Ensinnäkin tarvitset toimivan internetyhteyden, sillä ilman verkkoa et pääse tietoihisi (monet palvelut tarjoavat tosin myös offline-tilan). Toiseksi tiedot ovat käytettävissä miltä tahansa laitteelta, kun kirjaudut samalla käyttäjätilillä. Kolmanneksi palveluntarjoaja huolehtii laitteiston ylläpidosta, päivityksistä ja varmuuskopioista, joten sinun ei tarvitse ostaa tai huoltaa omia palvelimia.

Tietojen siirtyminen laitteesi ja palvelimen välillä suojataan yleensä salauksella, mikä tarkoittaa, että tiedot muutetaan matkan ajaksi lukukelvottomaan muotoon ulkopuolisilta. Tunnistat salatun yhteyden selaimen osoiterivin https-alkuisesta osoitteesta.

Pilvipalveluiden kolme päätyyppiä

Pilvipalvelut jaetaan perinteisesti kolmeen malliin sen mukaan, kuinka suuren osan tekniikasta palveluntarjoaja hoitaa puolestasi. Aloittelijan kannalta tärkein on viimeinen (SaaS), mutta on hyödyllistä tuntea kaikki kolme.

SaaS – valmis ohjelmisto palveluna

SaaS (Software as a Service, ohjelmisto palveluna) tarkoittaa valmista sovellusta, jota käytät suoraan selaimella tai sovelluksella. Et asenna tai ylläpidä mitään itse. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi Gmail, Google Docs, Netflix, Spotify ja suomalainen pilvipohjainen taloushallinto-ohjelmisto Procountor. SaaS on tavallisen käyttäjän yleisin kosketus pilveen.

PaaS – kehitysalusta palveluna

PaaS (Platform as a Service, alusta palveluna) on tarkoitettu ohjelmistokehittäjille. Se tarjoaa valmiin ympäristön, jossa voi rakentaa ja julkaista omia sovelluksia ilman, että tarvitsee huolehtia taustalla olevista palvelimista tai käyttöjärjestelmistä. Tavallinen kuluttaja ei yleensä käytä PaaS-palveluita suoraan.

IaaS – infrastruktuuri palveluna

IaaS (Infrastructure as a Service, infrastruktuuri palveluna) tarkoittaa, että vuokraat verkon yli tietokoneen peruspalikat: laskentatehoa, tallennustilaa ja verkkoyhteyksiä. Yritys voi näin korvata omat palvelinhankintansa vuokratulla kapasiteetilla ja maksaa vain käytön mukaan. Suuria IaaS-tarjoajia ovat esimerkiksi Amazon Web Services, Microsoft Azure ja Google Cloud.

Julkinen, yksityinen ja hybridipilvi

Palvelutyypin lisäksi pilvet jaetaan sen mukaan, kuka infrastruktuuria käyttää:

• Julkinen pilvi: palvelua käyttävät monet asiakkaat samanaikaisesti saman tarjoajan järjestelmissä. Lähes kaikki kuluttajapalvelut, kuten Google Drive ja iCloud, ovat julkista pilveä.
• Yksityinen pilvi: ympäristö on varattu yhden organisaation käyttöön, mikä lisää hallintaa ja usein tietoturvaa.
• Hybridipilvi: yhdistelmä, jossa osa tiedoista pidetään yksityisessä ja osa julkisessa pilvissä. Tämä on yleistä yrityksissä, joilla on arkaluonteista tietoa.

Tutut pilvipalvelut arjessa

Moni käyttää pilveä päivittäin tajuamatta sitä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat:

• Tallennustila: Google Drive, Apple iCloud, Microsoft OneDrive ja Dropbox säilyttävät tiedostoja ja valokuvia verkossa.
• Sähköposti: Gmail ja Outlook.com toimivat kokonaan selaimessa.
• Suoratoisto: Netflix, Spotify ja YouTube toistavat sisällön verkosta ilman latauksia.
• Toimisto-ohjelmat: Google Docs ja Microsoft 365 antavat muokata asiakirjoja selaimessa ja tallentavat ne automaattisesti.
• Varmuuskopiot: puhelimen tiedot voidaan tallentaa verkkoon automaattisesti. Lue tarkemmin, miten voit varmuuskopioida puhelimen pilveen.

Pilvipalvelut ovat siis lähellä tavallisia tietokoneohjelmistoja, mutta erona on, että ohjelmaa ei asenneta pysyvästi omalle laitteelle vaan sitä käytetään verkon kautta.

Pilvitallennustilan vertailu

Yleisimmät kuluttajien pilvitallennuspalvelut tarjoavat ilmaisen perustilan ja maksullisia lisätasoja. Alla olevassa taulukossa on vertailtu tunnetuimpia palveluja ilmaisen tallennustilan ja erityispiirteiden osalta. Hinnat ovat suuntaa-antavia ja palveluntarjoajat muuttavat niitä ajoittain, joten tarkista ajantasaiset tiedot palvelun omilta sivuilta.

Ilmainen tila riittää hyvin esimerkiksi tärkeimpien asiakirjojen tai yhteystietojen säilyttämiseen. Valokuvat ja videot täyttävät tilan nopeasti, jolloin maksullinen taso tai usean palvelun yhdistäminen tulee ajankohtaiseksi.

Miten pilvipalveluista maksetaan?

Pilvipalveluiden hinnoittelu perustuu useimmiten joko kiinteään tilausmaksuun tai todelliseen käyttöön. Kuluttajapalveluissa yleisin malli on kuukausi- tai vuosimaksu, joka määräytyy esimerkiksi tallennustilan koon mukaan. Pienin maksullinen taso maksaa tyypillisesti noin euron kuukaudessa, ja tila kasvaa portaittain.

Yrityspalveluissa ja IaaS-maailmassa laskutus perustuu usein tarkkaan mittaukseen: maksat käytetystä laskentatehosta, siirretystä tiedosta ja varatusta tallennustilasta. Tämä tekee kustannuksista joustavia mutta myös vaikeammin ennakoitavia. Monet palvelut tarjoavat ilmaisen tason tai kokeilujakson, jonka avulla palvelua voi testata ennen maksamista.

Pilvipalveluiden edut ja haitat

Pilvipalveluiden suosio perustuu selkeisiin hyötyihin, mutta mukana on myös rajoitteita, jotka kannattaa tiedostaa.

Edut

• Saatavuus: tiedot ja ohjelmat ovat käytettävissä miltä tahansa laitteelta ja paikasta.
• Automaattiset varmuuskopiot: tiedot eivät katoa, vaikka laite rikkoutuisi tai katoaisi.
• Ei ylläpitoa: päivitykset ja laitehuolto hoituvat palveluntarjoajan toimesta.
• Yhteistyö: samaa asiakirjaa voi muokata useampi henkilö samanaikaisesti.
• Edullinen aloitus: ilmainen taso riittää usein henkilökohtaiseen käyttöön.

Haitat

• Verkkoriippuvuus: ilman internetyhteyttä tietoihin ei välttämättä pääse käsiksi.
• Yksityisyys: tiedot ovat ulkopuolisen yrityksen palvelimilla, usein toisessa maassa.
• Jatkuvat kustannukset: kuukausimaksut kertyvät ajan myötä.
• Sidonnaisuus: tietojen siirtäminen palvelusta toiseen voi olla työlästä.

Tietoturva ja yksityisyys pilvessä

Kun tiedot ovat palveluntarjoajan palvelimilla, tietoturva jakautuu kahden osapuolen kesken: tarjoaja suojaa järjestelmät, mutta käyttäjä vastaa tilinsä suojaamisesta. Käytännössä tärkeimmät keinot ovat:

• Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen, joka estää tilin kaappaamisen, vaikka salasana vuotaisi.
• Käytä jokaisessa palvelussa vahvaa ja ainutlaatuista salasanaa – helpoiten tämä onnistuu salasanojen hallintaohjelmalla.
• Tarkista, missä maassa tiedot säilytetään. EU-alueella käsittelyyn sovelletaan tietosuoja-asetusta (GDPR), joka suojaa henkilötietoja.

Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut ohjeita pilvipalvelujen turvallisesta käytöstä sekä kuluttajille että organisaatioille. Arkaluonteisten tietojen kohdalla kannattaa aina tarkistaa, missä ja miten tiedot käsitellään. Monet palvelut tarjoavat myös päästä päähän -salauksen, jossa vain käyttäjä itse voi avata tiedostonsa eikä edes palveluntarjoaja pysty lukemaan niitä.

Näin pääset alkuun

Pilvipalvelun käyttöönotto on yleensä helppoa ja ilmaista. Etene näin:

1. Valitse palvelu tarpeesi mukaan – esimerkiksi tallennustilaan Google Drive, iCloud tai OneDrive.
2. Luo käyttäjätili sähköpostiosoitteella. Monilla sinulla on tili jo valmiina (Google- tai Microsoft-tili).
3. Ota tietoturva kuntoon ottamalla kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön heti alussa.
4. Lataa sovellus tai käytä selainta. Tiedostot synkronoituvat automaattisesti laitteidesi välillä.
5. Testaa ilmaisella tasolla ennen kuin harkitset maksullista tilausta.

Yleisiä väärinkäsityksiä

• ”Pilvi on fyysinen paikka taivaalla.” Kyse on todellisista palvelimista konesaleissa eri puolilla maailmaa, ei mistään aineettomasta.
• ”Pilvipalvelu tekee varmuuskopiot tarpeettomiksi.” Synkronointi ei ole sama asia kuin varmuuskopio: jos poistat tiedoston, se voi poistua myös pilvestä. Erillinen varmuuskopio on yhä hyödyllinen.
• ”Pilvi on aina turvaton.” Suuret palveluntarjoajat panostavat tietoturvaan usein enemmän kuin yksittäinen käyttäjä pystyy – suurin riski on yleensä heikko salasana.
• ”Ilmainen tila on rajaton.” Ilmaiset tasot ovat rajallisia, ja tila täyttyy etenkin valokuvista nopeasti.

Kenelle pilvipalvelut sopivat?

Pilvipalvelut sopivat käytännössä kaikille. Yksityiselle käyttäjälle ne tarjoavat vaivattoman tavan varmistaa valokuvat ja asiakirjat sekä käyttää niitä kaikilla laitteilla. Opiskelijalle ja etätyöläiselle pilvi mahdollistaa yhteistyön ja asiakirjojen jakamisen reaaliajassa. Yritykselle pilvi tuo joustavuutta ja säästöjä, kun omia palvelimia ei tarvitse hankkia. Harkinta kannattaa vain silloin, kun käsitellään erityisen arkaluonteista tietoa tai kun luotettavaa verkkoyhteyttä ei ole saatavilla.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mikä on pilvipalvelu yksinkertaisesti selitettynä?

Pilvipalvelu on tietotekniikkapalvelu, jota käytetään internetin kautta. Tiedostot ja ohjelmat sijaitsevat palveluntarjoajan palvelimilla, ja oma laitteesi toimii vain ikkunana niihin. Esimerkiksi Gmail ja Google Drive ovat pilvipalveluita.

Onko pilvipalvelun käyttö turvallista?

Suuret palveluntarjoajat suojaavat järjestelmänsä huolellisesti, mutta käyttäjä vastaa oman tilinsä turvasta. Vahva salasana ja kaksivaiheinen tunnistautuminen ovat tärkeimmät keinot pitää tiedot turvassa.

Mitä pilvipalvelu maksaa?

Monet palvelut tarjoavat ilmaisen perustason, esimerkiksi 5–15 gigatavua tallennustilaa. Maksulliset tasot alkavat tyypillisesti noin eurosta kuukaudessa, ja hinta kasvaa tilan ja ominaisuuksien myötä.

Tarvitseeko pilvipalvelu aina internetyhteyden?

Useimmiten kyllä, sillä tiedot sijaitsevat verkossa. Monet palvelut tarjoavat kuitenkin offline-tilan, jolloin viimeksi avatut tiedostot ovat käytettävissä ilman yhteyttä ja synkronoituvat, kun yhteys palaa.

Mitä eroa on pilvitallennuksella ja varmuuskopiolla?

Pilvitallennus synkronoi tiedostot laitteidesi ja verkon välillä, joten muutos näkyy kaikkialla – myös poisto. Varmuuskopio taas säilyttää erillisen kopion, jonka avulla tiedot voi palauttaa vahingon jälkeen. Molempia kannattaa käyttää.