Vaikuttaako ohjelmisto kryptovaluuttoihin? Vastaus on kyllä, ja paljon suoremmin kuin ehkä arvaisi. Kryptovaluutta ei nimittäin ole vain ohjelmiston avulla käytettävä asia – kryptovaluutta on pohjimmiltaan itse ohjelmisto.
Tässä artikkelissa käydään läpi, millä eri tasoilla ohjelmisto vaikuttaa kryptovaluuttoihin: itse protokollasta solmuohjelmistoon, haarautumiin, lompakoihin ja käyttäjän omiin laitteisiin. Teksti on puolueeton tietopaketti eikä sijoitusneuvo.
Kryptovaluutta on ohjelmisto
Kryptovaluutan säännöt eivät ole kirjattu lakiin tai sopimukseen, vaan ohjelmakoodiin. Koodi määrittää kaiken olennaisen: kuinka monta yksikköä valuuttaa voi enimmillään olla olemassa, miten tapahtumat vahvistetaan, kuinka usein uusi lohko luodaan ja millaiset palkkiot verkon ylläpitäjät saavat.
Esimerkiksi Bitcoinin 21 miljoonan yksikön enimmäismäärä ei ole lupaus vaan koodissa oleva sääntö. Se pätee niin kauan kuin verkon osallistujat ajavat ohjelmistoa, joka noudattaa kyseistä sääntöä.
Tästä seuraa keskeinen johtopäätös: kun ohjelmisto muuttuu, valuutta muuttuu. Ohjelmisto ei siis vaikuta kryptovaluuttaan ulkopuolelta, vaan on sen perusta.
Yleinen väärinkäsitys: oma lohkoketju
Usein kuulee sanottavan, että jokaisella kryptovaluutalla olisi oma lohkoketjunsa. Näin ei ole.
Osalla on oma lohkoketju – esimerkiksi Bitcoinilla, Ethereumilla ja Solanalla. Valtaosa markkinoilla olevista kryptovaruista on kuitenkin niin sanottuja tokeneita, jotka toimivat jonkin toisen lohkoketjun päällä älysopimuksena.
Tunnetuin esimerkki on Ethereumin ERC-20-standardi, jonka mukaisia tokeneita on luotu satojatuhansia. Ne eivät omista omaa lohkoketjuaan, vaan käyttävät Ethereumin verkkoa. Vastaavia standardeja on muillakin verkoilla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tokenin toiminta riippuu myös taustalla olevan lohkoketjun ohjelmistosta.
Solmuohjelmisto pitää verkon pystyssä
Hajautettu verkko koostuu solmuista (englanniksi node). Solmu on tietokone, joka ajaa kyseisen kryptovaluutan ohjelmistoa, säilyttää kopiota lohkoketjusta ja tarkistaa uudet tapahtumat sääntöjen mukaisiksi.
Tätä ohjelmistoa kutsutaan asiakasohjelmistoksi eli clientiksi. Yhdelle verkolle voi olla useita eri toteutuksia, jotka noudattavat samoja sääntöjä mutta on kirjoitettu eri kehittäjäryhmien toimesta.
Useampi rinnakkainen toteutus on turvallisuustekijä. Jos kaikki verkon solmut ajaisivat samaa ohjelmistoa ja siinä olisi vakava virhe, virhe kaatuisi koko verkon. Useampi toteutus hajauttaa tätä riskiä.
Solmu hylkää automaattisesti tapahtumat, jotka eivät noudata sääntöjä. Juuri tämä estää esimerkiksi samojen varojen käyttämisen kahdesti.
Haarautumat: kun ohjelmisto muuttuu
Koska säännöt ovat koodissa, sääntöjen muuttaminen tarkoittaa ohjelmiston päivittämistä. Tällaista protokollan muutosta kutsutaan haarautumaksi eli forkiksi. Näitä on kahta tyyppiä.
Pehmeä haarautuma (soft fork) on taaksepäin yhteensopiva päivitys. Vanhaa versiota ajavat solmut hyväksyvät edelleen uusien solmujen luomat lohkot, joten verkko pysyy yhtenäisenä. Esimerkki tästä on Bitcoinin SegWit-päivitys vuodelta 2017.
Kova haarautuma (hard fork) ei ole taaksepäin yhteensopiva. Kaikkien solmujen on päivitettävä ohjelmistonsa jatkaakseen samassa verkossa. Jos osa yhteisöstä kieltäytyy, ketju jakautuu kahdeksi erilliseksi verkoksi ja syntyy uusi kryptovaluutta.
Tunnetuin esimerkki on elokuu 2017, jolloin erimielisyys lohkokoosta johti Bitcoinin haarautumiseen ja Bitcoin Cashin syntyyn. Molemmilla on sama historia haarautumishetkeen asti, mutta siitä eteenpäin ne ovat erillisiä verkkoja ja erillisiä valuuttoja.
Haarautuma on siis konkreettinen esimerkki siitä, miten ohjelmistopäätös voi luoda kokonaan uuden kryptovaluutan.
Lompakko-ohjelmisto
Kryptovaluuttaa ei säilytetä lompakossa samalla tavalla kuin seteleitä. Lohkoketjussa on merkintä varojen sijainnista, ja lompakko-ohjelmisto hallitsee yksityistä avainta, joka antaa oikeuden käyttää näitä varoja.
Yksityinen avain on käytännössä pitkä salainen merkkijono. Se palautetaan tarvittaessa palautuslauseesta (seed phrase), joka on tyypillisesti 12 tai 24 sanan sarja.
Lompakot jaetaan usein seuraavasti:
Kuuma lompakko (hot wallet) on yhteydessä internetiin. Se on kätevä käyttää, mutta altistuu verkon kautta tuleville uhille.
Kylmä lompakko (cold wallet) on verkosta erillään, esimerkiksi erillinen laitelompakko. Käyttö on hitaampaa, mutta suojaus verkkohyökkäyksiä vastaan on parempi.
Lisäksi erotetaan lompakot, joissa käyttäjä hallitsee itse avaimiaan, ja palvelut, joissa avaimia hallitsee kolmas osapuoli, kuten kaupankäyntialusta. Jälkimmäisessä käyttäjä on riippuvainen palveluntarjoajan toiminnasta ja vakavaraisuudesta.
Palautuslause kannattaa säilyttää huolellisesti ja verkon ulkopuolella. Jos se päätyy sivullisille, varat ovat menetettävissä, eikä tapahtumia voi peruuttaa jälkikäteen.
Älysopimukset ja ohjelmistovirheet
Osa lohkoketjuista, kuten Ethereum, mahdollistaa älysopimukset. Älysopimus on lohkoketjuun tallennettu ohjelma, joka suorittaa ennalta määritellyt ehdot automaattisesti ilman välikättä.
Tässä on sekä vahvuus että riski. Vahvuus on automaattisuus ja läpinäkyvyys: koodi on nähtävillä ja se toimii aina samalla tavalla.
Riski on, että ohjelmistovirhe on myös lopullinen. Jos älysopimuksessa on haavoittuvuus, sitä voidaan käyttää hyväksi, ja lohkoketjun luonteesta johtuen tapahtumia on hyvin vaikea peruuttaa. Kryptovaluuttojen historiassa on useita tapauksia, joissa koodivirhe on johtanut merkittäviin menetyksiin.
Tämä on ehkä selkein osoitus siitä, miten suoraan ohjelmisto vaikuttaa kryptovaluuttoihin: koodi on käytännössä sääntö, jota ei voi vedota inhimilliseen harkintaan.
Käyttäjän oma ohjelmisto
Edellä kuvatut tasot koskevat kryptovaluutan omaa ohjelmistoa. Myös käyttäjän oman laitteen ohjelmistolla on merkitystä, joskin eri tavalla.
Kryptovaluuttoja käytetään selaimen tai sovelluksen kautta. Vanhentunut käyttöjärjestelmä, selain tai sovellus voi sisältää tunnettuja haavoittuvuuksia, ja haittaohjelma voi esimerkiksi napata leikepöydältä kopioidun vastaanottajaosoitteen tai palautuslauseen.
Ajan tasalla pidetty ohjelmisto ja virustorjunta pienentävät tätä riskiä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ne eivät poista sitä. Merkittävä osa kryptovaluuttoihin liittyvistä menetyksistä ei johdu haittaohjelmista lainkaan, vaan huijauksista, tietojenkalastelusta, väärennetyistä sivustoista ja palveluntarjoajien kaatumisista. Näihin virustorjunta ei auta.
Kryptovaluuttojen arvonvaihtelu on lisäksi täysin ohjelmistoriskeistä erillinen asia, eikä siltä voi suojautua teknisin keinoin.
Yhteenveto
Ohjelmisto ei vain vaikuta kryptovaluuttoihin – se muodostaa ne. Protokollan koodi määrittää valuutan säännöt, solmuohjelmisto valvoo niiden noudattamista, haarautumat voivat muuttaa sääntöjä tai jopa luoda uuden valuutan, lompakko-ohjelmisto hallitsee pääsyä varoihin ja älysopimukset toteuttavat toimintoja automaattisesti.
Käyttäjän oman laitteen ohjelmisto vaikuttaa lähinnä turvallisuuteen. Se on tärkeää, mutta se on vain yksi taso muiden joukossa, eikä se poista kryptovaluuttoihin liittyviä taloudellisia riskejä.
Lisää ohjelmistoihin liittyvää tietoa löydät sovellukset-osiostamme ja tietoturvasta virustorjuntaa käsittelevästä artikkelistamme. Ohjelmistojen ajan tasalla pitämisestä kerromme ohjelmistopäivitystä käsittelevässä osiossamme.
Lähteet
Kryptovaluuttoihin liittyy merkittäviä riskejä, kuten voimakkaat arvonvaihtelut, palveluntarjoajien kaatumiset, huijaukset ja koko sijoituksen menettämisen mahdollisuus. Tekniset suojatoimet, kuten virustorjunta tai ohjelmistopäivitykset, eivät poista näitä riskejä. Suuri osa kryptovaluuttapalveluista ei kuulu sijoittajien korvausrahaston tai talletussuojan piiriin. Lisätietoa ja viranomaisen varoituksia löydät Finanssivalvonnan sivuilta. Tee aina oma taustatutkimuksesi ja harkitse tarvittaessa riippumattoman ammattilaisen konsultointia.
Usein kysytyt kysymykset
Vaikuttaako ohjelmisto kryptovaluuttoihin?
Kyllä, hyvin suoraan. Kryptovaluutan säännöt on kirjoitettu ohjelmakoodiin, joten ohjelmisto ei vaikuta valuuttaan ulkopuolelta vaan muodostaa sen perustan.
Onko jokaisella kryptovaluutalla oma lohkoketju?
Ei. Osalla on oma lohkoketju, kuten Bitcoinilla ja Ethereumilla, mutta valtaosa kryptovaruista on tokeneita, jotka toimivat toisen lohkoketjun päällä älysopimuksena.
Mikä on haarautuma eli fork?
Haarautuma on muutos lohkoketjun protokollaan. Pehmeä haarautuma on taaksepäin yhteensopiva, kova haarautuma ei ole ja voi jakaa verkon kahdeksi erilliseksi ketjuksi ja valuutaksi.
Miten Bitcoin Cash syntyi?
Bitcoin Cash syntyi elokuussa 2017 kovassa haarautumassa, jonka taustalla oli erimielisyys lohkokoosta. Sillä on sama historia Bitcoinin kanssa haarautumishetkeen asti.
Mitä eroa on kuumalla ja kylmällä lompakolla?
Kuuma lompakko on yhteydessä internetiin ja on kätevä käyttää mutta alttiimpi verkkohyökkäyksille. Kylmä lompakko on verkosta erillään, mikä parantaa suojausta mutta hidastaa käyttöä.
Mikä on palautuslause eli seed phrase?
Se on tyypillisesti 12 tai 24 sanan sarja, jolla lompakon yksityinen avain voidaan palauttaa. Jos se päätyy sivullisille, varat ovat menetettävissä, eikä tapahtumia voi peruuttaa.
Riittääkö virustorjunta suojaamaan kryptovaluuttoja?
Ei yksin. Se pienentää haittaohjelmariskiä, mutta ei suojaa huijauksilta, tietojenkalastelulta, palveluntarjoajan kaatumiselta tai arvonvaihtelulta.