GIMP – ilmainen kuvankäsittelyohjelma ja sen erot Photoshopiin

GIMP on ilmainen, avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma. Se on tunnetuin maksuton vaihtoehto Adobe Photoshopille, ja se on saatavilla Windowsille, macOS:lle ja Linuxille.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä GIMPillä voi tehdä, mitä vuoden 2025 suuri päivitys toi mukanaan ja missä asioissa se eroaa Photoshopista. Teksti on puolueeton tietopaketti eikä arvostelu tai ostosuositus.

Mikä GIMP on

Nimi GIMP tulee sanoista GNU Image Manipulation Program. Ohjelmaa on kehitetty vuodesta 1995 lähtien, ja sitä ylläpitää vapaaehtoisten kehittäjien yhteisö.

Ohjelma on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, mikä tarkoittaa, että sen lähdekoodi on julkisesti nähtävillä ja vapaasti käytettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös, ettei ohjelmasta peritä lisenssimaksuja eikä se vaadi tilausta.

GIMP on niin sanottu rasterikuvankäsittelyohjelma. Se käsittelee kuvia pikseleinä, mikä tekee siitä sopivan valokuvien muokkaukseen ja kuvankäsittelyyn. Vektorigrafiikkaan, kuten logojen piirtämiseen, soveltuu paremmin toisenlainen ohjelma.

GIMP 3.0 – suurin päivitys vuosikymmeneen

Maaliskuussa 2025 julkaistiin GIMP 3.0, joka oli ensimmäinen suuri versiopäivitys sitten vuoden 2018. Kehitystyö kesti noin seitsemän vuotta, ja päivitys muutti ohjelmaa merkittävästi.

Uusittu käyttöliittymä. Ohjelman käyttöliittymäkirjasto vaihdettiin GTK3:een. Käytännön hyötyjä ovat huomattavasti parempi näkyvyys tarkkaresoluutioisilla näytöillä, toimivampi piirtopöytätuki ja tuki mukautetuille teemoille.

Ei-tuhoavat suotimet. Aiemmin suodin eli filtteri yhdistettiin kuvatasoon heti, jolloin sen säätäminen jälkikäteen vaati toimintojen peruuttamista. Nyt suotimet jäävät muokattaviksi: niitä voi säätää, ottaa pois käytöstä tai poistaa myöhemmin.

Liittäminen luo tason. Aiemmin kuvan liittäminen loi niin sanotun kelluvan valinnan, joka oli yksi ohjelman tunnetuimmista hämmennyksen aiheuttajista aloittelijoille. Nyt liittäminen luo suoraan uuden tason, kuten muissakin kuvankäsittelyohjelmissa.

Useiden tasojen valinta. Useaa tasoa voi nyt valita ja käsitellä kerralla.

Wayland-tuki. Ohjelma toimii natiivisti Waylandilla, mikä on merkityksellistä erityisesti Linux-käyttäjille.

Päivityksen jälkeen on julkaistu korjausversioita, joten uusin versio kannattaa tarkistaa GIMPin virallisilta sivuilta.

Keskeiset ominaisuudet

GIMP sisältää valtaosan tavanomaisen kuvankäsittelyn työkaluista.

Tasot ja maskit. Kuva voidaan rakentaa useasta päällekkäisestä tasosta, ja maskeilla voidaan säätää, mikä osa tasosta näkyy.

Valinta- ja rajaustyökalut. Kuvasta voidaan valita alueita eri menetelmillä, kuten vapaalla valinnalla, värialueen mukaan tai sivellintyyppisellä Paint Select -työkalulla.

Värinsäätö. Käytettävissä ovat muun muassa käyrät, tasapainotus ja sävykorjaukset. Ohjelma tukee myös suurempaa värisyvyyttä kuin kahdeksan bittiä kanavaa kohden.

Retusointi. Kloonaus- ja parannustyökaluilla voidaan poistaa kuvasta ei-toivottuja yksityiskohtia.

Lisäosat. Yhteisö on kehittänyt runsaasti lisäosia, joilla toiminnallisuutta voi laajentaa. Ohjelmaa voi myös skriptata Python-kielellä.

GIMP ja Photoshop – rehellinen vertailu

GIMPiä kuvataan usein Photoshopin ilmaiseksi vastineeksi. Vertaus on osittain osuva, mutta erot on syytä tuntea ennen kuin tekee valinnan.

Mitä GIMPistä puuttuu

CMYK-tuki. Tämä on merkittävin puute. GIMP ei tue CMYK-väriavaruutta natiivisti myöskään versiossa 3.0. CMYK on painotöiden vakioväriavaruus, joten ammattimaiseen painotuotantoon GIMP ei sellaisenaan sovellu. Kiertoteitä on olemassa lisäosien avulla, mutta ne eivät vastaa natiivia tukea.

Raakakuvien käsittely. GIMPissä ei ole Photoshopin Camera Raw’ta vastaavaa sisäänrakennettua raakakuvien kehitystyökalua. Raakakuvat käsitellään erillisellä ohjelmalla, kuten Darktablella tai RawTherapeella, ja tuodaan sen jälkeen GIMPiin.

Työnkulun erot. Valikkorakenne, työkalujen nimet ja pikanäppäimet poikkeavat Photoshopista. Photoshopiin tottuneelle alku voi tuntua kankealta, vaikka toiminnot löytyisivätkin.

PSD-tiedostot

GIMP osaa avata ja tallentaa Photoshopin PSD-tiedostoja, mutta yhteensopivuus ei ole täydellinen.

Käytännössä Smart Object -objektit muuttuvat tavallisiksi pikselitasoiksi, säätötasot litistyvät ja tekstitasot ovat muokattavissa vain, jos alkuperäiset fontit on asennettu järjestelmään.

Jos työtiedostoa on tarkoitus siirtää ohjelmien välillä, lopputulos kannattaa aina tarkistaa. Omassa työskentelyssä GIMPin oma XCF-tiedostomuoto säilyttää kaikki ominaisuudet luotettavimmin.

Photoshop-lisäosat eivät toimi GIMPissä

Verkossa esitetään joskus, että GIMP toimisi Photoshopin lisäosien kanssa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Ohjelmien lisäosarakenteet ovat teknisesti yhteensopimattomia: Photoshop käyttää Adoben omaa 8BF-rajapintaa, GIMP omaa libgimp-pohjaista järjestelmäänsä. Kolmannen osapuolen siltaratkaisuja on ollut olemassa, mutta ne ovat toimineet epäluotettavasti ja vain osalle vanhempia suodinlisäosia.

Käytännön suositus on käyttää GIMPille tehtyjä lisäosia, joita on saatavilla runsaasti.

Asentaminen ja ensimmäiset asetukset

GIMP ladataan virallisilta sivuilta osoitteesta gimp.org. Linux-jakeluissa ohjelma löytyy tyypillisesti suoraan jakelun omasta pakettivarastosta.

Ohjelman käynnistyminen kestää ensimmäisellä kerralla tavallista pidempään, koska se rakentaa asetuskansionsa. Tämä on normaalia.

Asetukset löytyvät valikosta Muokkaa → Asetukset (englanninkielisessä käyttöliittymässä Edit → Preferences). Täältä voi säätää muun muassa käyttöliittymän teeman, kielen ja välimuistin koon.

Ohjelman ikkunointitapaa kannattaa myös kokeilla. Oletuksena työkalupaneelit ovat erillisissä ikkunoissa, mutta valikosta Ikkunat → Yhden ikkunan tila kaikki saadaan samaan ikkunaan, mikä on monille selkeämpi.

Ohjelmien päivittämisestä yleisesti kerromme ohjelmistopäivitystä käsittelevässä osiossamme.

Kenelle GIMP sopii

GIMP soveltuu hyvin harrastuskäyttöön, valokuvien muokkaukseen, verkkokäyttöön tarkoitettujen kuvien käsittelyyn ja opiskeluun. Näissä käyttötarkoituksissa se kattaa käytännössä samat tarpeet kuin maksullinen ohjelma.

Se sopii myös tilanteisiin, joissa lisenssimaksuja halutaan välttää tai käytössä on Linux-tietokone, jolle Photoshopia ei ole saatavilla.

Toisaalta ammattimaisessa painotuotannossa CMYK-tuen puute on todellinen rajoite. Myös työryhmissä, joissa tiedostoja siirretään jatkuvasti Photoshop-käyttäjien kanssa, yhteensopivuusongelmat voivat muodostua hankaliksi.

Vastaava tilanne on toimisto-ohjelmissa, joista kerromme LibreOfficea käsittelevässä artikkelissamme.

Yhteenveto

GIMP on ilmainen ja avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma, joka sisältää tasot, maskit, värinsäädöt ja retusointityökalut. Vuoden 2025 GIMP 3.0 -päivitys uudisti käyttöliittymän ja toi ei-tuhoavat suotimet.

Ohjelma kattaa harrastus- ja verkkokäytön tarpeet hyvin. Merkittävin rajoite on CMYK-tuen puuttuminen, mikä sulkee pois ammattimaisen painotuotannon. Photoshopin lisäosat eivät toimi GIMPissä, ja PSD-yhteensopivuudessa on rajoituksia.

Lisää ohjelmistoista löydät tietokoneohjelmistot-sivultamme.

Usein kysytyt kysymykset

Onko GIMP ilmainen?
Kyllä. GIMP on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, eikä siitä peritä lisenssimaksuja tai tilausmaksuja. Se on maksuton myös kaupallisessa käytössä.

Millä käyttöjärjestelmillä GIMP toimii?
GIMP on saatavilla Windowsille, macOS:lle ja Linuxille. Linux-jakeluissa se löytyy yleensä suoraan pakettivarastosta.

Mitä uutta GIMP 3.0 toi?
Maaliskuussa 2025 julkaistu versio uudisti käyttöliittymän GTK3:een, toi ei-tuhoavat suotimet, useiden tasojen valinnan, natiivin Wayland-tuen ja paremman näkyvyyden tarkkaresoluutioisilla näytöillä. Liittäminen luo nyt myös suoraan uuden tason.

Tukeeko GIMP CMYK-väriavaruutta?
Ei natiivisti. Tämä on ohjelman merkittävin rajoite, ja se tarkoittaa, ettei GIMP sellaisenaan sovellu ammattimaiseen painotuotantoon.

Toimivatko Photoshopin lisäosat GIMPissä?
Eivät. Ohjelmien lisäosarakenteet ovat teknisesti yhteensopimattomia. GIMPille on kuitenkin saatavilla runsaasti omia lisäosia.

Voiko GIMPillä avata PSD-tiedostoja?
Kyllä, mutta rajoituksin. Smart Object -objektit muuttuvat pikselitasoiksi ja säätötasot litistyvät. Omassa työskentelyssä kannattaa käyttää GIMPin omaa XCF-muotoa.

Mistä GIMPin asetukset löytyvät?
Asetukset löytyvät valikosta Muokkaa → Asetukset (Edit → Preferences). Sieltä voi säätää muun muassa teeman, kielen ja suorituskykyasetukset.