Bitcoin-louhintaohjelmat – mitä ne tekevät ja mikä on tilanne nyt

Louhintaohjelma on ohjelmisto, joka yhdistää louhintalaitteiston Bitcoin-verkkoon ja hoitaa työn jakamisen laitteelle. Tunnetuin avoimen lähdekoodin vaihtoehto on CGMiner.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä louhintaohjelma teknisesti tekee, millainen alan tilanne on nykyään ja mitä CGMinerista on hyvä tietää. Teksti on puolueeton tietopaketti eikä sijoitusneuvo tai kehotus aloittaa louhintaa.

Aloitetaan olennaisimmasta

Jos etsit tietoa siitä, kannattaisiko Bitcoinin louhinta aloittaa kotona, tärkein tieto on tämä: yksityishenkilön kotilouhinta ei ole nykyään useimmissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaa Suomessa.

Syyt käydään läpi tarkemmin alempana, mutta lyhyesti: verkon laskentateho on kasvanut teolliseksi toiminnaksi, lohkopalkkio puolittui huhtikuussa 2024, ja kannattavuus edellyttää käytännössä poikkeuksellisen halpaa sähköä.

Tämä ei tarkoita, etteikö aihe olisi teknisesti kiinnostava. Se tarkoittaa, että louhintaan ei kannata ryhtyä tuotto-odotuksen perusteella ilman huolellisia laskelmia.

Mitä louhinta teknisesti on

Louhintaa kuvataan usein ”monimutkaisten matemaattisten ongelmien ratkaisemiseksi”. Tarkempi kuvaus on toisenlainen.

Louhija kokoaa odottavista tapahtumista lohkon ja laskee siitä tiivisteen eli hashin. Tavoitteena on löytää tiiviste, joka alittaa verkon asettaman raja-arvon.

Koska tiivistefunktion tulosta ei voi laskea takaperin, ainoa keino on kokeilla. Lohkon otsikossa on kenttä nimeltä nonce, jonka arvoa muutetaan ja tiiviste lasketaan uudelleen – yhä uudestaan, miljardeja kertoja sekunnissa.

Kyse ei siis ole älyllisestä ongelmanratkaisusta vaan raa’asta kokeilusta. Tämä selittää, miksi louhinnassa ratkaisee laskentateho ja miksi siihen kehitettiin erikoislaitteistoa.

Lohkoketjun toiminnasta yleisemmin kerromme lohkoketjua käsittelevässä artikkelissamme.

Miksi kotilouhinta on vaikeaa

Laitteistokehitys

Bitcoinia louhittiin aluksi tavallisilla suorittimilla, sitten näytönohjaimilla. Nykyään louhinta tapahtuu käytännössä yksinomaan ASIC-laitteilla, jotka on suunniteltu tekemään vain yhtä asiaa: laskemaan SHA-256-tiivisteitä.

Tavallisella tietokoneella Bitcoinin louhinta on ollut käytännössä merkityksetöntä jo yli vuosikymmenen ajan. Ero ASIC-laitteeseen on suuruusluokkia.

Lohkopalkkion puolittuminen

Bitcoin-verkko puolittaa uusien yksiköiden lohkopalkkion noin neljän vuoden välein.

Huhtikuussa 2024 palkkio puolittui 6,25 bitcoinista 3,125 bitcoiniin. Seuraava puolittuminen ajoittuu arviolta vuoteen 2028, jolloin palkkio laskee 1,5625 bitcoiniin.

Puolittuminen leikkaa louhijoiden tuloja kertaheitolla, ellei hinta tai laitteiston tehokkuus muutu vastaavasti.

Kilpailu ja sähkön hinta

Verkon yhteenlaskettu laskentateho on kasvanut satojen eksahashien luokkaan sekunnissa. Käytännössä ala on teollistunut: suurin osa laskentatehosta on ammattimaisissa laitoksissa, jotka ovat neuvotelleet erittäin edullisia sähkösopimuksia.

Alan arvioiden mukaan kannattavuus edellyttää tyypillisesti sähkön hintaa noin 0,06–0,08 dollarin tuntumassa kilowattitunnilta sekä modernia, energiatehokasta laitetta. Tavallisella eurooppalaisella kuluttajasähkön hinnalla laskelma menee useimmiten tappiolle.

Lisäksi laitteisto maksaa tuhansia euroja, kuluttaa merkittävästi sähköä, tuottaa lämpöä ja on äänekäs.

Louhintapoolit

Tämä on olennainen asia, joka jää usein mainitsematta.

Yksin louhiva pienimuotoinen louhija voi teoriassa löytää lohkon, mutta todennäköisyys on hyvin pieni. Yhdellä nykyaikaisella ASIC-laitteella yksittäisen bitcoinin louhimiseen kuluisi laskennallisesti vuosia.

Siksi louhijat liittyvät pooleihin. Poolissa osallistujien laskentateho yhdistetään, ja löydetyn lohkon palkkio jaetaan osallistujien kesken heidän panoksensa suhteessa. Palkkio on tällöin pienempi mutta huomattavasti säännöllisempi.

Poolit perivät toiminnastaan palkkion, tyypillisesti muutaman prosentin. Yhteys pooliin muodostetaan stratum-protokollalla, jota louhintaohjelmat tukevat.

Louhintaohjelman rooli nykyään

Tässä on hyvä ymmärtää, miten tilanne on muuttunut.

Aiemmin louhintaohjelma asennettiin tietokoneelle, joka ohjasi siihen liitettyä laitteistoa. Nykyään myytävissä ASIC-laitteissa on tyypillisesti valmis laiteohjelmisto ja verkkokäyttöliittymä. Käyttäjä ei asenna erillistä louhintaohjelmaa vaan syöttää laitteen omaan hallintanäkymään poolin osoitteen ja tilitiedot.

Erillisiä louhintaohjelmia käytetään edelleen esimerkiksi vanhemman laitteiston kanssa, testaukseen, mukautettuihin kokoonpanoihin ja valvontaan.

CGMiner

CGMiner on yksi tunnetuimmista avoimen lähdekoodin louhintaohjelmista.

Ohjelman kehitti vuonna 2011 australialainen Con Kolivas, joka työskentelee anestesialääkärinä ja on tunnettu myös Linux-ytimen kehitystyöstä. Ohjelma on kirjoitettu C-kielellä ja julkaistu GPLv3-lisenssillä.

Tärkeä tarkennus laitteistotuesta. Verkossa esitetään usein, että CGMiner tukisi ASIC-laitteiden lisäksi myös näytönohjaimia ja suorittimia. Tämä ei pidä paikkaansa nykyisissä versioissa.

Näytönohjaintuki poistettiin ohjelmasta version 3.7.2 jälkeen, ja projektin virallinen kuvaus on nykyään ”ASIC and FPGA miner”. Suoritintuki poistui tätäkin aiemmin. Vanhoja versioita liikkuu verkossa, mutta niiden käyttöön liittyy tietoturvariskejä eikä niitä ylläpidetä.

Käyttöliittymä. CGMiner on komentorivipohjainen. Graafista käyttöliittymää ei ole, ja asetukset määritellään komentoriviparametreilla tai asetustiedostolla. Tämä tekee siitä joustavan mutta aloittelijalle vaikean.

Ylläpitotilanne. Projekti on ollut viime vuosina hyvin hiljainen. Tämä on syytä huomioida: aktiivisesti ylläpitämätön ohjelmisto ei saa tietoturvakorjauksia.

Louhintaohjelmat ja tietoturva

Tähän kannattaa suhtautua vakavasti.

Louhintaohjelmat ovat yksi yleisimmistä haittaohjelmien naamioista. Niin sanotussa kryptolouhinnassa (cryptojacking) hyökkääjä asentaa louhintaohjelman uhrin koneelle louhiakseen omaan lukuunsa uhrin sähköllä ja laitteistolla.

Tämän vuoksi virustorjuntaohjelmat varoittavat louhintaohjelmista säännöllisesti. Varoitus ei ole pelkkä häiriö, joka pitäisi ohittaa: usein se on aiheellinen.

Käytännön ohjeet ovat samat kuin muussakin ohjelmistoturvallisuudessa. Lataa vain projektin virallisesta lähteestä, tarkista tiedoston tarkistussumma jos sellainen on tarjolla, ja suhtaudu erityisen epäluuloisesti valmiiksi käännettyihin binääreihin, joita jaetaan kolmansien osapuolten sivustoilla.

Erityistä varovaisuutta vaativat myös ”ilmaiset pilvilouhintapalvelut” ja sovellukset, jotka lupaavat louhintaa puhelimella. Nämä ovat käytännössä poikkeuksetta huijauksia.

Ohjelmistojen tietoturvasta kerromme lisää virustorjuntaa käsittelevässä artikkelissamme.

Verotus

Louhinnasta saatu tulo on Suomessa veronalaista, ja siitä on pidettävä kirjaa.

Verohallinto on antanut virtuaalivaluuttojen verotuksesta erillisen ohjeistuksen, joka kattaa myös louhinnan. Ajantasaiset ohjeet kannattaa tarkistaa suoraan Verohallinnon sivuilta.

Ylikellotuksesta

Louhintaohjelmien yhteydessä mainitaan usein ylikellotus keinona kasvattaa tuottoa. Asiaan liittyy varaumia.

Ylikellotus nostaa laitteen tehonkulutusta ja lämpötilaa, mikä lyhentää laitteen käyttöikää ja voi johtaa vikaantumiseen. Se voi myös mitätöidä takuun.

Käytännössä nykyaikaisessa louhinnassa optimointi kulkee usein päinvastaiseen suuntaan: laitteita alikellotetaan energiatehokkuuden parantamiseksi, koska sähkö on suurin kustannuserä.

Yhteenveto

Louhintaohjelma yhdistää louhintalaitteiston verkkoon ja pooliin. Nykyaikaisissa ASIC-laitteissa on yleensä valmis laiteohjelmisto, joten erillistä ohjelmaa tarvitaan harvemmin kuin ennen.

CGMiner on tunnettu avoimen lähdekoodin vaihtoehto, mutta se tukee nykyisin vain ASIC- ja FPGA-laitteistoja, se on komentorivipohjainen eikä projektia ole viime vuosina aktiivisesti ylläpidetty.

Kotilouhinnan kannattavuus on Suomessa useimmissa tapauksissa heikko. Lohkopalkkio puolittui vuonna 2024, kilpailu on teollistunut ja sähkön hinta ratkaisee.

Ethereumin louhinnan päättymisestä kerromme Ethereumin louhintaa käsittelevässä artikkelissamme.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko Bitcoinia louhia tavallisella tietokoneella?
Käytännössä ei. Louhinta tapahtuu nykyään ASIC-laitteilla, jotka on suunniteltu pelkästään tähän tarkoitukseen. Tavallisen tietokoneen tuottama laskentateho on merkityksettömän pieni verkon kokonaistehoon nähden.

Tukeeko CGMiner näytönohjaimia?
Ei nykyisissä versioissa. Näytönohjaintuki poistettiin version 3.7.2 jälkeen, ja projekti kuvaa itsensä nykyään ASIC- ja FPGA-louhijaksi.

Mikä on lohkopalkkion puolittuminen?
Bitcoin-verkko puolittaa uusien yksiköiden lohkopalkkion noin neljän vuoden välein. Huhtikuussa 2024 palkkio laski 6,25 bitcoinista 3,125 bitcoiniin, ja seuraava puolittuminen ajoittuu arviolta vuoteen 2028.

Mikä on louhintapooli?
Pooli yhdistää useiden louhijoiden laskentatehon ja jakaa löydettyjen lohkojen palkkiot osallistujien kesken. Yksin louhiessa palkkion saaminen olisi pienelle toimijalle erittäin epätodennäköistä.

Miksi virustorjunta varoittaa louhintaohjelmista?
Louhintaohjelmat ovat yleinen haittaohjelmien naamio. Varoitus on usein aiheellinen, joten sitä ei kannata ohittaa ilman harkintaa.

Onko kotilouhinta kannattavaa Suomessa?
Useimmissa tapauksissa ei. Kannattavuus edellyttää tyypillisesti hyvin edullista sähköä ja modernia laitteistoa, eikä tavallinen kuluttajasähkön hinta riitä.

Onko louhinnasta maksettava veroa?
Kyllä. Louhinnasta saatu tulo on veronalaista ja siitä on pidettävä kirjaa. Ajantasaiset ohjeet löytyvät Verohallinnon sivuilta.