Siirry suoraan sisältöön

GeoGebra on kätevä tapa oppia ja opettaa matematiikkaa

GeoGebra on kätevä tapa oppia ja opettaa matematiikkaa

GeoGebra on uuden sukupolven työkalu opettaa ja oppia matematiikkaa. Tarjolla on ilmaisia työkaluja kuvaajien piirtoon, luokkatyöskentelyyn sekä geometriaan. Materiaali kattaa yli miljoona tehtävää ja mikä parasta, ilmaiseksi.

Materiaalipankista löytyy harjoituksia, simulaatioita, oppitunteja sekä pelejä. Opettaminenkin onkin tullut pelimäisemmäksi voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jos haluat tutustua tarkemmin GeoGebran tarjontaan, klikkaa download-linkkiä: Download.

Opit helpommin ja nopeammin matematiikkaa GeoGebran avulla

GeoGebrassa otetaan hyvin huomioon, että matematiikka on kumulatiivinen oppiaine, mikä tarkoittaa, että uusi tieto rakentuu aikaisemman ymmärryksen päälle. Jos perusta on horjuva, on tärkeää vahvistaa sitä mahdollisimman pian. Muuten saatat löytää itsesi itseään ylläpitävästä oravanpyörästä. Kyvyttömyys vähentää innostusta ja luo huonon asenteen matematiikkaa kohtaan.

Mekaaninen laskutaito on kyky käyttää operaatioita ja algoritmeja matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen ja laskutoimitusten tekemiseen. Tätä taitoa voidaan kehittää harjoittelemalla laskutapoja.

Ymmärtäminen tarkoittaa kykyä ymmärtää ideoita ja periaatteita, niiden yhteyksiä toisiinsa ja niiden soveltamista erilaisissa tilanteissa. Tällaista ymmärrystä ei voi opettaa ulkoa opettelemalla, vaan se kehittyy vähitellen sisäistämällä käsitteiden merkitykset omien päättely- ja logiikkaprosessien kautta.

Oppimisen salaisuus on harjoittelu. On tärkeää, että matematiikan tehtävät ovat vaikeita mutteivat liian haastavia. Positiiviset kokemukset lisäävät halua oppia.

Matematiikan oppimisen kannalta on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, miksi joku tekee jotakin, miksi hän tekee sen ja millä tavalla hän tekee sen. Opiskelijat voivat olla huomattavasti varmempia siitä, että he ovat todella ymmärtäneet jonkin asian, jos he pystyvät selittämään, miksi se tehdään niin kuin se tehdään, sen sijaan, että he vain toistaisivat muiden antamia malleja.

Monella ihmisellä on oppimisvaikeuksia matematiikassa

Matematiikan oppimisvaikeus määritellään vaikeudeksi oppia peruslaskutaitoja opetuksesta ja harjoittelusta huolimatta. Tätä arvioidaan yleensä sen perusteella, kuinka nopeasti ja millä vaivalla samanikäiset lapset tyypillisesti oppivat tällaisia asioita.

Termi ”matemaattiset oppimisvaikeudet” viittaa puutteisiin kyvyssä omaksua matemaattisia perustaitoja, kuten aritmetiikkaa ja trigonometriaa. Toisin sanoen sen voitaisiin sanoa koskevan oppimisongelmia tai taitovajeita, joita opetetaan ja joiden oletetaan olevan opittuja koko perusopetuksen ajan.

Arviolta 3–7 prosentilla lapsista on matematiikan oppimisvaikeuksia. Jos otetaan huomioon lievemmät matematiikan oppimisvaikeudet, määrä on huomattavasti suurempi.

Kyvyttömyys muistaa aritmeettisia yhdistelmiä, joita yleensä kutsutaan kertotaulukoiksi tai pieniksi yhteen- ja vähennyslaskujen vastauksiksi, on yksi tyypillisimmistä ongelmista matematiikan oppimisessa. Tämän seurauksena useiden vuosien harjoittelun jälkeen nuoren on laskettava esim. sormilla, kuin muistamalla suoraan.

Nuori saattaa usein käyttää laskutaktiikoita, jotka eivät kehitä laskutaitoa paljoakaan. Peruslaskutaito ei ole kaikkien ongelma, ja nuori saattaa hyvinkin muistaa laskutoimitusten ratkaisut, mutta hänellä on huono käsitys lukujen suuruusluokista.

Oppiminen pelillistyy

GeoGebraa voi pitää uuden sukupolven oppimisen alustana. Nykyiset nuoret syntyvät hyvin erilaiseen maailmaan kuin heidän vanhempansa tai isovanhempansa, joten on selvää, että myös heidän oppimisensa tulee olla erilaista.

Pelejä voi käyttää kurssin alussa, jolloin opiskelijat voivat tutustua toisiinsa pelien avulla, kurssin puolivälissä uusien ideoiden esittämiseksi tai kurssin tai luennon päätteeksi kertauksena. Tarjolla on yksin- tai ryhmäpelejä.

Pelillistäminen voi olla pieni välipala tai koko oppitunti/kurssi voidaan rakentaa pelien ympärille. Ohjelmisto-nettisivuilla seurataan tarkkaan myös oppimiseen liittyviä digi-innovaatioita.

Pelillistämiseen liittyy usein haasteita, jotka rajoittavat sitä. Näitä ovat erilaiset teknologiset ongelmat, opettajien ja oppilaiden aikarajoitteet sekä epävarmuus ja ymmärtämättömyys saavutettavista eduista.

Joihinkin peleihin ei yksinkertaisesti pääse käsiksi. Nämä rajoitukset ja niiden sitovuus riippuvat jälleen kerran ensisijaisesti pelin tavoitteesta, siitä, kuinka intensiivisesti niitä on tarkoitus käyttää, ja käytetystä pelimuodosta.